Kaappi

Toisena asiakastyönäni tein eteisen kaapin veljelleni. Hänellä oli toiveena pieni kaappi, jonka päälle voisi laskea tavaroita kotiin tullessa ja jossa voisi säilyttää tavaroita. Kaapin sisälle tulisi kaksi hyllytasoa ja siinä olisi liukuovet. Jalat olisivat sen verran korkeat, että kaapin alla pystyy säilyttämään kenkiä. Kaapin mitoiksi laskettiin 700mm x 800mm x 300mm. Materiaaliksi valittiin koivuvaneri ja jalkoihin massiivikoivu.
Veljeni lähetti minulle muutamia kuvia kaapeista, joista otin mallia ja inspiraatiota:

   

Alotin työn laatikon suunnittelusta. Käytettävissäni ei ollut tarpeeksi paksua koivuvaneria, joten päätimme kokeilla ohuiden koivuvanereiden päällekkäin liimaamista. Sahasin jokaista sivua varten viisi 4mm paksuista vaneripalaa ja liimasin ne niin, että jokatoisessa kerroksessa syysuunta oli pysty ja jokatoisessa vaaka. Ovia ja hyllyä varten liimasin kolme vanerilevyä päällekkäin.

 Vanerit puristettiin kahden levyn väliin puristimilla yön ajaksi.

Lopputulos oli yllättävän hyvä.

Sahattuani levyt oikeisiin mittoihin, aloin kasaamaan laatikkoa. Ylä- ja alalevy tulisivat reunalevyjen päälle, joten tein joka liitos kohtaan kolme poratappiliitosta.

Poratappiliitos.

Kaapin runko.

Seuraavaksi aloin suunnittelemaan uria ovia varten. Päätin tehdä kummallekin ovelle oman uran, joka kiertäisi kaikkia kaapin reunoja. Tein 6mm syvät urat yläjyrsimellä.

 

Koska ovilevyt ovat 12mm paksut, ajoin käsijyrsimellä kaikkiin paitsi keskireunoihin syvennyksen, joka uppoaa uraan. Tein syvennyksen ovien sisäpuolelle, jotta ulospäin ovien pinta on tasainen.

Oviin porasin oksaporalla (35mm) 8mm syvyisen reiän ja leikkasin ohuesta lentokonevanerista pyöreät palat, jotka liimasin reiän pohjalle peittämään poran piikistä jääneen jäljen:

Hyllyä varten porasin sivuseiniin reiät hyllynkannattimia varten ja talttasin hyllyn alapuolelle upotukset, jotta hylly pysyy paikoillaan ja näyttää kiinteältä.

Hyllynkannattimia ei näe ellei kurkkaa hyllyn alapuolelle.

Takaseinän sahasin 4mm vanerista ja sitä varten tein käsijyrsimellä kaapin takasosaan sisäreunoihin upotuksen, jotta takalevy uppoaisi sinne nätisti.

Kaapin takaseinä.

Kaapin laatikko osan valmistuttua siirryin jalkoihin ja sarjoihin. Sahasin massiivi koivusta rimat sarjoja varten ja 50mm x 50mm paksuiset jalat. Sahasin jalat sisäsivuilta vannesahalla niin, että ne kapenevat alaspäin 25mm. Siistin sivut hiomakoneella. Liitokset jalkojen ja sarjojen välille tein samoilla poratappiliitoksilla kuin kaapin rungon.

Sarja kiinnitettiin kaapin pohjaan neljällä kulmaraudalla.

Veljeni halusi kaapin muuten ruskeaksi, mutta toinen ovi maalattaisiin tummansiniseksi. Käytin käsittelyyn Osmocolor puuvahaa (pähkinäpuu) ja himmeää tummansinista (Denim) kalustemaalia.

Käsittelin kaikki kaapin osat erillisinä ennen lopullista kokoamista ja liimausta. Liimapinnat peitin maalarinteipillä, jottei niihin mennyt puuvahaa. Tällä tavoin osien pintakäsittely oli helpompaa, mutta liimaus vaiheessa täytyi olla erityisen varovainen, ettei vastakäsitellyt pinnat kärsineet tai tahriintuneet liimaan.

Arkku

Opiskeluni aloitettua ensimmäinen kunnollinen työni oli arkku. Materiaaliksi meille annettiin kirsikka. Muuten saimme itse määritellä, millaisen arkun halusimme tehdä. Itse en halunnut tehdä kovin isoa arkkua, sen leveydeksi tuli 550mm, syvyydeksi 360mm ja korkeudeksi noin 350mm.

 Harjoittelimme työn ohella teknisten piirrustusten tekoa.

Aloitin työn sahaamalla rimoja, joista valmistin liimalevyä.  Liimalevystä tuli arkun sivut ja kansi. Laatikon kulmiin tehtiin lohenpyrstöliitokset koneella. Tämän jälkeen ajoin jyrsimellä laatikon sisäpuolella ylä- ja alareunaa kiertävän uran. Alauraan tuli vanerista pohja ja yläuraan kansi. Ajoin sirkkelillä kannen reunoihin syvennykset, jotka uppoavat uraan, jättäen kannen ja laatikon reunaan pienen raon.

 Arkun kansi ja reuna.

 

Lohenpyrstöliitokset.

Arkun jalat ovat vanhat jalat jakkarasta, joista sorvasin ja hioin entisen pintakäsittelyn irti. Jalat kiinnitin ruuveilla pohjaan arkun sisäpuolelta.
Arkku on käsitelty kokonaan Danish Oililla.

Asiakastyö: Kaappi ja jakkara

Ollessani työssäoppimisjaksolla, työpaikalla asioinut asiakas tuli kysymään minulta, jos voisin opiskelijatyönä tehdä hänelle kaapin ja apujakkaran keittiöön. Vaihdoimme yhteystiedot ja sovimme tapaamisen myöhemmin palattuani kouluun.

Asiakkaalla oli suuntaa-antavat piirrustukset, joihin oli merkitty tarpeelliset mitat. Kaapin tulisi sointua muuhun keittiöön, joka oli tyyliltään hyvin pelkistetty. Kaapin tasosta tehtäisiin saman sävyinen kuin keittiön muutkin tasot. Kaapin sisälle asiakas halusi kaksi hylly tasoa. Jaloista tehtäisiin sen verran korkeat, että apujakkaran saa sujautettua kaapin alle piiloon. Jakkaran taas tulisi olla mahdollisimman tukeva, jotta se kestää seisomista, mutta samalla mahdollisimman kevyt ja helposti liikuteltava. Materiaaliksi valittiin koivu.

 

Aloitin työn jakkaran tekemisellä:

Jakkaran teko oli hyvin yksinkertaista. Sahasin jalat ja sarjat, joihin tein tasotappiliitokset poraamalla alkureiäin ja talttaamalla ylimääräisen puun pois. Jakkaran kantta varten tein liimalevyä. Kansi ja sarjat kiinnitettiin toisiinsa poratapeilla.

 Jakkaran mitat.

 Suunnitelma piirros jalkojen ja sarjojen liitoksista.

Seuraavaksi siirryin kaapin valmistukseen:

Kaapin teon aloitin jaloista ja sarjoista, kuten jakkarankin. Sahasin jalat noin 800 mm ja tein ylä- ja alasarjat. Sarjoihin tein samanlaiset tasotappiliitokset kuin jakkaraankin, mutta nämä liitokset tein kokonaan koneilla. Käytin talttaporakonetta ja jyrsintä.

 Tasotappiliitos.

Tämän jälkeen tein liimalevyä hyllyjä, tasoa ja ovia varten. Sivu- ja takaseinät sahasin koivuvanerista ja ujutin ne paikoilleen kaapin sivuun ajeltuihin uriin. Kansi kiinnitettiin poratappi liitoksilla. Ovien yläreunaan ajoin sirkkelillä 45 asteen huuloksen, josta oven saa avattua ilman erillisiä kahvoja.

 Kaappi ennen ovian kiinnitystä ja pintakäsittelyä.

Lopuksi kaappi sekä jakkara käsiteltiin Osmon puuvahalla, jotta puun sävy sopisi paremmin asiakkaan keittiön sävyihin.

Inspiraatio ja vaikutteet: 

Funktionalismi

”Tarkoitus sanelee muodon” -Louis Sullivan. Funktionalismi sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen. Muotoilu yksinkertaistettiin ja riisuttiin turhasta koriteellisuudesta jolloin huonekalujen osien valmistaminen oli helppoa massatuotannolla. Muotoilussa keskityttiin käytännöllisyyteen ja kaikki koristeellisuus, joka oli vain esteettistä, karsittiin pois.

Skandinavinen muotoilu

1950-luvulla pohjoismaissa alkunsa saanut muotoilun suuntaus, jonka pääpiirteitä ovat yksinkertaisuus, minimaalisuus ja käytännöllisyys. Ideana oli luoda kauniita ja käytännöllisiä tavaroita ja huonekaluja edulliseen hintaan. Tämän mahdollisti uudet halvat materiaalit ja massatuotanto. Yleisiä materiaaleja ovat vaneri, muovi, alumiini ja metalli. 

Funktionalismin vaikutteet näkyvät työssäni ulkonäössä ja toimivuudessa. Kaappi ja jakkara ovat hyvin pelkitettyjä, eikä niissä ole koristeluja. Esimerkiksi kaapista on kahvat jätetty kokonaan pois, ja kaappi avataan oven yläreunassa olevasta huulloksesta. Yritin työssä miettiä enemmän toimivuutta kuin ulkonäköä. Yksinkertaisuuden ja käytännöllisyyden voi laittaa myös skandinaavisen muotoilun piikkiin. Vaneri on yksi yleisistä materiaaleista niin funktionalismissa kuin skandinaavisessa muotoilussa. Koivu taas on materiaalina yleinen pohjoismaissa ja skandinaavisessa muotoilussa.